google.com, pub-4454168373951532, DIRECT, f08c47fec0942fa0 Yskä Siirry pääsisältöön

Yskä

Flunssan yhteydessä esiintyy usein yskää koska virus voi aiheuttaa keuhkojen limakalvojen tulehduksen. Joskus yskä selittyy sillä, että nenästä hengityselimiin valuva lima aiheuttaa paikallista ärsytystä ja sen seurauksena köhimistä. Tämä on tilanne usein pitkittyneessä, pahiten yöllä vaivaavassa yskässä.

Kurkunpääntulehdus voi aiheuttaa äänen käheyden ohella kumeaa yskää. Kurkunpäätulehdus on virustauti ja hoidetaan oireita lievittämällä ja puhumista ja kuiskaamista välttämällä. Höyryhengitystä voidaan käyttää. Kätevimmin se on toteutettavissa kylpyhuoneessa. Mikäli lapselle ilmaantuu hengitysvaikeuksia kurkunpääntulehduksen yhteydessä, on tilannetta syytä näyttää lääkärille, tarvittaessa päivystysluonteisesti.

Vierasesine voi aiheuttaa muuten terveelle lapselle äkillisen hengenahdistuksen lisäksi voimakkaan yskän. Tavallisimmat aiheuttajat ovat käytännössä pähkinät ja appelsiinin siemenet. Jos vierasesinettä epäillään, niin näyttö päivystyspisteeseen on tarpeen.

Flunssayskän hoitona voidaan yrittää käyttää yskän ärsytystä vähentäviä yskänlääkkeitä. Niiden teho jää usein vaatimattomaksi. Mikäli syynä on nuhaeritteen valuminen, niin nuhatipoista saattaa olla hyötyä. Höyryhengitystä voi kokeilla. Samoin ilmankostuttajasta voi olla hyötyä. Yöaikaan voidaan pääpuolta kohottaa. Yskän hoito ei vaadi antibioottia kuin tilanteessa jolloin todetaan keuhkokuume tai jokin muu sairaus johon antibiootilla on mahdollista vaikuttaa.

Jos yskän yhteydessä esiintyy pysyvämpää yhden alueen kipua, niin on hyvä käydä tilannetta näyttämässä lääkärille. Samoin yleiskunnon huononeminen, yskän pitkittyminen, yskösten märkäisyys ja tilanteen paheneminen uudelleen rauhoittumisen jälkeen on hyvä arvioida lääkärin vastaanotolla.

Eri arvioiden mukaan 10–30 %:lla länsimaiden ihmisistä on pitkäaikaista yskää. Se on jopa yleisin syy lääkärissäkäynteihin tällä alueella. Pitkittyneen yskän taustatekijänä on usein tupakanpoltto ja samaan ongelmaan liittyvä keuhkoputkentulehdus, keuhkoahtaumatauti tai keuhkokasvain.

Keuhkosyövän vuoksi hoitoon hakeutumisen ensimmäinen syy on usein pitkittynyt tai luonnettaan muuttanut yskä. Muina oireina voi esiintyä mm. äänen käheyttä, veristä yskää, laihtumista, rintakehän kipuja tai hengenahdistusta. Pitkittyneen yskän selvittelyssä voidaan joutua käyttämään keuhkojen toimintakokeita diagnoosin täsmentämisessä.

Lisätietoa:

Terveysirjasto yskästä.
Hus yskästä.
Yths yskästä.
Iltasanomat yskän kotikonsteista.

Tutustu myös kipu.net.
Tutustu myös matka.net.
Tutustu myös pietari.net.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Flunssa, milloin lääkäriin

Normaali flunssan yhteydessä ei ole välttämätöntä käydä lääkärissä jollei tämä ole tarpeen työnantajalle tarvittavia todistuksia varten. Jos pystyy olemaan pois ilman lääkärintodistusta, ei kannata lähteä sairaana rasittamaan itseään vaan kannattaa käyttää sekin aika lepoon. Jos aikuisen tai lapsen yleisvointi on kovin huono, tilanne ei tunnu olevan hallinnassa tai vaikuttaa huolestuttavalta on luonnollisesti hyvä tilanne aina lääkärille näyttää, samoin ainakin alla kuvatuissa tilanteissa. Apteekeista saa neuvoja käsikauppalääkkeiden käytössä. Kurkkukivun yhteydessä on syytä mennä lääkäriin jos ei ole muita flunssaoireita, samanaikaisesti on lämmönnousua ja nielussa näkyy peitteet. Samoin jos kurkkukipu lisääntyy voimakkaasti ja nieluun ilmaantuu näkyvä pullotus tai jos kurkkukivun aikana ilmaantuu punertavaa ihottumaa kasvoille ja vartalolle. Jos suun aukaiseminen vaikeutuu huomattavasti tai tulee mahdottomaksi on myös lääkärin arvio tarpeen. Nuhan yhteydessä lääkärissäkäynti o

Kuume

Kuume on elimistön puolustukseen liittyvä ilmiö. Lievän lämmönnousun arvellaan tukevan elimistön taistelua taudin aiheuttajia vastaan. Pientä lämmönnousua ei ole välttämätöntä hoitaa. Jos kuume nousee yli 38,5 niin tulehduskipulääkkeitä voi käyttää ainakin lyhtyaikaisesti hyvällä omallatunnolla. Jos lapsella on taipumusta kuumekouristuksiin, on hyvä hoitaa kuumetta herkemmin. Normaalilämmön rajana alle vuoden ikäisillä lapsilla peräsuolesta tai korvasta mitattuna on 38 ja kainalosta 37,5 astetta. Vanhemmilla lapsilla voidaan vastaavasti käyttää rajoja 37,5 ja 37. Lämpö vaihtelee kaikilla normaalistikin päivän mittaan ja on illalla korkeammalla kuin aamulla. Alle puolivuotiailla lapsilla on harvoin tulehduksia ja bakteeritulehduksen riski on suurempi kuin vanhemmilla lapsilla. Ainakin alle kolmen kuukauden ikäiset olisi hyvä tutkia lääkärin vastaanotolla kuumeen yhteydessä, alle kahden kuukauden iässä jopa päivystysvastaanotolla. Korvamittareita on moitittu epäluotettaviksi. Pien

Flunssan ennaltaehkäisy

Suomessa eniten flunssaa esiintyy syksyllä ja keväällä. Tutkimusten mukaan ei alasti seisominenkaan kosteassa ja kylmässä ilmassa kasvata flunssan riskiä, joten ilmeisesti sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyminen kesälomien jälkeen voi olla tärkeämpi tekijä kuin säätyypin muutos. Flunssa leviää eritteiden välityksellä iholta ja muilta kosketuspinnoilta tai ilmassa kulkeutuvien hiukkasten välityksellä. Useimmiten tartunnat tapahtuvat lähietäisyydeltä. Nenää koskettaessa eritettä voi joutua omiin käsiin ja kosketuksen kautta seuraavan henkilön iholle ja edelleen nenään tai silmiin. Virus voi säilyä aktiivisena muutaman tunnin jollain pinnallakin. Lelut ja muutkin lasten tavarat voivat toimia virusten eteenpäin kuljettajina. Leluja olisi näissä tilanteissa hyvä pestä niin hoitopaikoissa kuin kotonakin. Syljen ja suudelmien välityksellä rinovirukset tarttuvat huonosti. Varsinaiset influenssavirukset leviävät tehokkaasti ilman mukana. Flunssan itämisaika on yleensä 1-2 vuorokautta. F