google.com, pub-4454168373951532, DIRECT, f08c47fec0942fa0 Flunssa ja rasitus Siirry pääsisältöön

Flunssa ja rasitus


Flunssa kuten kaikki tulehdukset huonontavat fyysistä suorituskykyä. Sairauden aikana on hyvä levätä runsaasti. Omaa kehoa kannattaa kuunnella. Liian aikainen rasitus voi hidastaa paranemista ja lisätä jälkitautien mahdollisuutta. Lasta ei tarvitse pakottaa vuodelepoon. Rajuimpia leikkejä kannattaa hillitä.

Työhön voi palata kun yleiskunto on hyvä ja kuume laskenut. Yksi kuumeeton päivä on hyvä viettää kotona. Yleiskunnon pitäisi kestää työn rasitus. Raskaissa fyysisissä töissä pitäisi olla hyvin toipunut.

Päivähoidosta on oltava poissa jos peräaukosta mitattu lämpö on alle vuoden ikäisellä 38 tai vanhemmalla yli 37,5 astetta. Lapsen voi viedä päivähoitoon vuorokauden kuumeettomuuden jälkeen ja kun lapsi jaksaa osallistua normaaliin ohjelmaan.

Angiinan yhteydessä vuorokausi antibiootin aloituksesta on riittävä tartuttamisen loppumiseksi. Korva- ja poskiontelotulehduksessa hoitoon voi palata kun yleiskunto sen sallii.

Päivähoidossa ei yleensä ole mahdollista huolehtia kovin hyvin hoitotoimista joten nuhaisen ja yskäisen lapsen hoitoon viemisestä kannattaa hoitopaikan kanssa keskustella. Jos yleiskunto on hyvä, ei periaatteellista estettä hoitoon menolle ole. Oman hoitopaikan ohjeet tulehduksista on hyvä selvittää.

Urheilua ei kannata flunssaisena harrastaa. Se voi pahimmillaan aiheuttaa sydänlihastulehduksen. Pari päivän normaalin kuumeettoman olotilan jälkeen voi aloittaa varovaisesti harjoittelun. Jos on määrätty antibioottikuuri, niin lääkäriltä kannattaa kysyä ohjeet harjoitusten aloittamisesta.

Tutustu myös kipu.net.
Tutustu myös matka.net.
Tutustu myös pietari.net.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Flunssa, milloin lääkäriin

Normaali flunssan yhteydessä ei ole välttämätöntä käydä lääkärissä jollei tämä ole tarpeen työnantajalle tarvittavia todistuksia varten. Jos pystyy olemaan pois ilman lääkärintodistusta, ei kannata lähteä sairaana rasittamaan itseään vaan kannattaa käyttää sekin aika lepoon. Jos aikuisen tai lapsen yleisvointi on kovin huono, tilanne ei tunnu olevan hallinnassa tai vaikuttaa huolestuttavalta on luonnollisesti hyvä tilanne aina lääkärille näyttää, samoin ainakin alla kuvatuissa tilanteissa. Apteekeista saa neuvoja käsikauppalääkkeiden käytössä. Kurkkukivun yhteydessä on syytä mennä lääkäriin jos ei ole muita flunssaoireita, samanaikaisesti on lämmönnousua ja nielussa näkyy peitteet. Samoin jos kurkkukipu lisääntyy voimakkaasti ja nieluun ilmaantuu näkyvä pullotus tai jos kurkkukivun aikana ilmaantuu punertavaa ihottumaa kasvoille ja vartalolle. Jos suun aukaiseminen vaikeutuu huomattavasti tai tulee mahdottomaksi on myös lääkärin arvio tarpeen. Nuhan yhteydessä lääkärissäkäynti o

Kurkkukipu

Kurkkukivulle virustulehduksissa on tyypillistä että sairastuneella on myös muita oireita kuten yskää, käheyttä tai nuhaa. Nuhakin voi edesauttaa kurkkukivun syntymistä. Kun hengitetään suun kautta, voivat suun ja nielun limakalvot kuivua ja tätä kautta tulla kivuliaiksi. Myös katupöly, tupakka ja monet kemikaalit voivat antaa kukun ärsytystä. Streptokokin aiheuttamaa bakteeritulehdusta eli angiinaa kannattaa epäillä kurkkukivun syyksi jos muita oireita ei ole, kipu on alkanut äkillisesti ja myös kuume on noussut selvästi. Usein imusolmukkeet alaleuan seudussa ovat turvonneet ja pään käännöt voivat olla kivuliaita. Angiinan voi liittyä punerrus nielussa ja risoissa näkyvät vaaleat pilkut ja peitteet. Ulkoisesti samanlaisia peitteitä on myös virustulehduksissa ja tällä perusteella erottelu on mahdotonta. Suurentuneet nielurisat eivät ole varsinainen sairaus, Samoin niissä näkyvät ns. proput, eli kellertävä kuollut kudos joka kertyy risojen koloihin, ei vaadi hoitoa. Osassa streptok

Flunssan ennaltaehkäisy

Suomessa eniten flunssaa esiintyy syksyllä ja keväällä. Tutkimusten mukaan ei alasti seisominenkaan kosteassa ja kylmässä ilmassa kasvata flunssan riskiä, joten ilmeisesti sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyminen kesälomien jälkeen voi olla tärkeämpi tekijä kuin säätyypin muutos. Flunssa leviää eritteiden välityksellä iholta ja muilta kosketuspinnoilta tai ilmassa kulkeutuvien hiukkasten välityksellä. Useimmiten tartunnat tapahtuvat lähietäisyydeltä. Nenää koskettaessa eritettä voi joutua omiin käsiin ja kosketuksen kautta seuraavan henkilön iholle ja edelleen nenään tai silmiin. Virus voi säilyä aktiivisena muutaman tunnin jollain pinnallakin. Lelut ja muutkin lasten tavarat voivat toimia virusten eteenpäin kuljettajina. Leluja olisi näissä tilanteissa hyvä pestä niin hoitopaikoissa kuin kotonakin. Syljen ja suudelmien välityksellä rinovirukset tarttuvat huonosti. Varsinaiset influenssavirukset leviävät tehokkaasti ilman mukana. Flunssan itämisaika on yleensä 1-2 vuorokautta. F