Siirry pääsisältöön

Flunssan ennaltaehkäisy


Suomessa eniten flunssaa esiintyy syksyllä ja keväällä. Tutkimusten mukaan ei alasti seisominenkaan kosteassa ja kylmässä ilmassa kasvata flunssan riskiä, joten ilmeisesti sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyminen kesälomien jälkeen voi olla tärkeämpi tekijä kuin säätyypin muutos.

Flunssa leviää eritteiden välityksellä iholta ja muilta kosketuspinnoilta tai ilmassa kulkeutuvien hiukkasten välityksellä. Useimmiten tartunnat tapahtuvat lähietäisyydeltä. Nenää koskettaessa eritettä voi joutua omiin käsiin ja kosketuksen kautta seuraavan henkilön iholle ja edelleen nenään tai silmiin.

Virus voi säilyä aktiivisena muutaman tunnin jollain pinnallakin. Lelut ja muutkin lasten tavarat voivat toimia virusten eteenpäin kuljettajina. Leluja olisi näissä tilanteissa hyvä pestä niin hoitopaikoissa kuin kotonakin. Syljen ja suudelmien välityksellä rinovirukset tarttuvat huonosti. Varsinaiset influenssavirukset leviävät tehokkaasti ilman mukana. Flunssan itämisaika on yleensä 1-2 vuorokautta.

Flunssa ei johdu jalkojen kastumisesta tai C vitamiinin puutteesta. Oleskelu suuressa ihmisjoukossa, huono yleiskunto, stressi ja vähäinen ulkoilu sekä kuiva sisäilma lisää sairastumisen riskiä.

Flunssan tarttumisen riski sairastuneesta henkilöstä on suurin taudin alkuvaiheessa. Töistä poisjäänti heti sairastuttua on huomaavaista muita kohtaan. Flunssakaudella kannattaa käsiä pestä tavallista useammin ja vähentää kättelyä kun itse on sairastunut. Yskimistä ja aivastelua muiden ihmisten suuntaan kannattaa välttää.

Maskia käytetään joissain maissa säästämään muita mahdolliselta tartunnalta. Lisäksi se antaa salaperäistä ja katu-uskottavaa olemusta. Apteekista saa kertakäyttöisiä maskeja ja hengityssuojaimia. Jotkut virukset häviävät eritteistä nopeasti mutta joitakin viruksia voi levitä muutaman viikon ajan oireiden alkamisesta.

Influenssan ennaltaehkäisyyn on tarjolla rokote ja lääkkeitä. Niillä voidaan vähentää, mutta ei kokonaan estää sairastumismahdollisuutta. Rokotteen antama suoja kehittyy parin viikon kuluessa joten se pitäisi ottaa ennen influenssan maahantuloa.

Flunssan ennaltaehkäisyssä ei lääkkeistä tai luontaistuotteista ei ole osoitettu hyötyä. Vilustumisoireissa on käytetty luonteistuotteita ja C vitamiinia, sinkkivalmisteita, valkosipulia ja kanakeittoa. Näistä voi jokainen itse valita sen millä suurimman helpotuksen saa aikaan.

Tutustu myös kipu.net.
Tutustu myös matka.net.
Tutustu myös pietari.net.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Flunssan kulku

Flunssa on yleinen virussairaus. Siitä käytetään myös nimeä hengitystietulehdus ja nuhakuume. Tavallisimpia aiheuttajia ovat rinovirukset mutta monet muutkin virukset voivat olla syypäitä. (rino = nenä) Alle puolivuotiaat lapset sairastavat muita harvemmin ilmeisesti äidiltä saatujen vasta-aineiden johdosta. Alle kouluikäisillä lapsilla on 6-10 ja aikuisilla 2-4 hengitystietulehdus vuodessa. Tavallisia oireita ovat nenän tukkoisuus, nuha, paineen tunne poskissa, väsymys, yskä ja kurkkukipu. Tyypillinen rinovirustulehdus alkaa kurkkukivulla. Se on pahin oire muutaman päivän ajan. Nuha ja nenän tukkoisuus liittyvät vähitellen mukaan ja yskä ärsyttää eniten 4-5 sairauspäivän aikana. Viikon sisällä nenäoireet yleensä laantuvat. Flunssa kestää keskimäärin 10 päivää. Osalla vaivat jatkuvat jopa kolme viikkoa. Flunssan oireet vaihtelevat aiheuttajasta riippuen. Influenssassa on usein päänsärkyä ja lihasten jomottelua. Toiset virukset aiheuttavat usein nielu ja kurkkuoireita. Yksinomaan o

Kurkkukipu

Kurkkukivulle virustulehduksissa on tyypillistä että sairastuneella on myös muita oireita kuten yskää, käheyttä tai nuhaa. Nuhakin voi edesauttaa kurkkukivun syntymistä. Kun hengitetään suun kautta, voivat suun ja nielun limakalvot kuivua ja tätä kautta tulla kivuliaiksi. Myös katupöly, tupakka ja monet kemikaalit voivat antaa kukun ärsytystä. Streptokokin aiheuttamaa bakteeritulehdusta eli angiinaa kannattaa epäillä kurkkukivun syyksi jos muita oireita ei ole, kipu on alkanut äkillisesti ja myös kuume on noussut selvästi. Usein imusolmukkeet alaleuan seudussa ovat turvonneet ja pään käännöt voivat olla kivuliaita. Angiinan voi liittyä punerrus nielussa ja risoissa näkyvät vaaleat pilkut ja peitteet. Ulkoisesti samanlaisia peitteitä on myös virustulehduksissa ja tällä perusteella erottelu on mahdotonta. Suurentuneet nielurisat eivät ole varsinainen sairaus, Samoin niissä näkyvät ns. proput, eli kellertävä kuollut kudos joka kertyy risojen koloihin, ei vaadi hoitoa. Osassa streptok

Poskiontelotulehdus

Virustulehdusten yhteydessä poskionteloiden limakalvot myös yleensä reagoivat mutta rauhoittuvat kun tauti asettuu. Jos märkäistä bakteerieritettä kertyy poskionteloihin, niin puhutaan poskiontelotulehduksesta. Tavallisesti poskiontelotulehdusta edeltää yleensä noin viikon nuhakuume. Jos tämän jälkeen ilmenee märkäistä nuhaa, liman valumista nieluun, ylähampaiden tai kasvojen paineen tunnetta tai kipua, niin poskiontelotulehdusta on perusteet epäillä. Joskus vaivaan liittyy haju- ja makuaistin turtumista. Öiset yskänpuuskat ovat toisinaan ainoa yksittäinen merkki ajoittain poskionteloista valuvasta eritteestä nieluun ja siitä alaspäin. Tavallisimmin poskiontelotulehdus nuhakuumeen jälkeen oireilee päänsärkynä, lämpöilynä ja pitkittyneenä yskänä, joka vaivaa eniten yöaikaan. Pienillä lapsilla voi pitkittynyt yskä yöllä ja aamuisin olla vihje poskionteloiden ongelmista. Märkäistä nuhaa esiintyy usein. Poskipäillä tai otsalla voi olla koputusarkuutta ja pään eteenpäin taivutus voi