google.com, pub-4454168373951532, DIRECT, f08c47fec0942fa0 Poskiontelotulehdus Siirry pääsisältöön

Poskiontelotulehdus


Virustulehdusten yhteydessä poskionteloiden limakalvot myös yleensä reagoivat mutta rauhoittuvat kun tauti asettuu. Jos märkäistä bakteerieritettä kertyy poskionteloihin, niin puhutaan poskiontelotulehduksesta.

Tavallisesti poskiontelotulehdusta edeltää yleensä noin viikon nuhakuume. Jos tämän jälkeen ilmenee märkäistä nuhaa, liman valumista nieluun, ylähampaiden tai kasvojen paineen tunnetta tai kipua, niin poskiontelotulehdusta on perusteet epäillä. Joskus vaivaan liittyy haju- ja makuaistin turtumista. Öiset yskänpuuskat ovat toisinaan ainoa yksittäinen merkki ajoittain poskionteloista valuvasta eritteestä nieluun ja siitä alaspäin.

Tavallisimmin poskiontelotulehdus nuhakuumeen jälkeen oireilee päänsärkynä, lämpöilynä ja pitkittyneenä yskänä, joka vaivaa eniten yöaikaan. Pienillä lapsilla voi pitkittynyt yskä yöllä ja aamuisin olla vihje poskionteloiden ongelmista.

Märkäistä nuhaa esiintyy usein. Poskipäillä tai otsalla voi olla koputusarkuutta ja pään eteenpäin taivutus voi lisätä tätä tuntemusta. Poskiontelotulehdusta epäiltäessä on käytävä lääkärillä. Diagnoosiin pääsyn apuna voidaan käyttää tarvittaessa röntgenkuvausta tai ultraäänitutkimusta.

Itsehoitona voi käyttää nenän limakalvoja supistavia reseptivapaita nenätippoja. Ne kannattaa laittaa selällään maaten. Kun lääke on tiputettu vasempaan sieraimeen, on hyvä odottaa hetkinen ja kääntyä sitten samalle kyljelle, jotta lääke tunkeutuisi poskionteloon. Oikeaan sieraimeen tiputtamisen jälkeen käännytään siis vastaavasti oikealle. Nenätippoja ei saa käyttää pitkää aikaa yhtäjaksoisesti, koska ne voivat itse aiheuttaa nuhaoiretta.

Huoneilma kannattaa pitää kosteana. Höyryä voi hengittää joko kuumassa suihkussa tai astiasta, jossa on kuumaa vettä.

Lämmintä käärettä voi kokeilla poskionteloiden päällä kipuja helpottamaan. Nenän kannuhuuteluita voidaan käyttää. Suihkussa voi purskutella lämmintä vettä nenän kautta, ensin sisään ja sitten ulos.Joidenkin mausteiden väitetään olevan hyväksi limakalvoille. Valkosipulilla tai cayennenpippurilla voimakkaasti maustettuja ruokia voi kokeilla.

Jos ei omin keinoin selvitä niin hoidoksi usein riittävät antibioottikuuri, limakalvoja supistavat nenätipat ja tarvittaessa kipulääkkeet. Lääkärin harkinnan mukaan voidaan nenäsuihkeina annettavaa kortisonia käyttää limakalvoturvotuksen vähentämiseen. Tukkoisuutta on koetettu lievittää allergialääkkeillä mutta niiden tehosta ei ole saatu näyttöä.

Jos kipuoire on voimakas tai pelkkä antibiootti ei ole rauhoittanut tilannetta, niin poskiontelon punktio on tarpeen. Samalla on mahdollista saada märkänäyte aiheuttavasta bakteerista mistä voidaan määritellä sen herkkyys eri antibiooteille. Kroonistuneissa vaivoissa käytetään myös poskionteloiden leikkaushoitoja tilanteen saamiseksi rauhoittumaan.

Lisätietoa:

Terveyskirjasto poskiontelotulehduksesta.
Medicinet.com kuvasarja englanniksi poskiontelotulehduksista.
WebMd englanniksi poskionteloiden anatomiasta.

Tutustu myös kipu.net.
Tutustu myös matka.net.
Tutustu myös pietari.net.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Flunssa, milloin lääkäriin

Normaali flunssan yhteydessä ei ole välttämätöntä käydä lääkärissä jollei tämä ole tarpeen työnantajalle tarvittavia todistuksia varten. Jos pystyy olemaan pois ilman lääkärintodistusta, ei kannata lähteä sairaana rasittamaan itseään vaan kannattaa käyttää sekin aika lepoon. Jos aikuisen tai lapsen yleisvointi on kovin huono, tilanne ei tunnu olevan hallinnassa tai vaikuttaa huolestuttavalta on luonnollisesti hyvä tilanne aina lääkärille näyttää, samoin ainakin alla kuvatuissa tilanteissa. Apteekeista saa neuvoja käsikauppalääkkeiden käytössä. Kurkkukivun yhteydessä on syytä mennä lääkäriin jos ei ole muita flunssaoireita, samanaikaisesti on lämmönnousua ja nielussa näkyy peitteet. Samoin jos kurkkukipu lisääntyy voimakkaasti ja nieluun ilmaantuu näkyvä pullotus tai jos kurkkukivun aikana ilmaantuu punertavaa ihottumaa kasvoille ja vartalolle. Jos suun aukaiseminen vaikeutuu huomattavasti tai tulee mahdottomaksi on myös lääkärin arvio tarpeen. Nuhan yhteydessä lääkärissäkäynti o

Flunssan ennaltaehkäisy

Suomessa eniten flunssaa esiintyy syksyllä ja keväällä. Tutkimusten mukaan ei alasti seisominenkaan kosteassa ja kylmässä ilmassa kasvata flunssan riskiä, joten ilmeisesti sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyminen kesälomien jälkeen voi olla tärkeämpi tekijä kuin säätyypin muutos. Flunssa leviää eritteiden välityksellä iholta ja muilta kosketuspinnoilta tai ilmassa kulkeutuvien hiukkasten välityksellä. Useimmiten tartunnat tapahtuvat lähietäisyydeltä. Nenää koskettaessa eritettä voi joutua omiin käsiin ja kosketuksen kautta seuraavan henkilön iholle ja edelleen nenään tai silmiin. Virus voi säilyä aktiivisena muutaman tunnin jollain pinnallakin. Lelut ja muutkin lasten tavarat voivat toimia virusten eteenpäin kuljettajina. Leluja olisi näissä tilanteissa hyvä pestä niin hoitopaikoissa kuin kotonakin. Syljen ja suudelmien välityksellä rinovirukset tarttuvat huonosti. Varsinaiset influenssavirukset leviävät tehokkaasti ilman mukana. Flunssan itämisaika on yleensä 1-2 vuorokautta. F

Kurkkukipu

Kurkkukivulle virustulehduksissa on tyypillistä että sairastuneella on myös muita oireita kuten yskää, käheyttä tai nuhaa. Nuhakin voi edesauttaa kurkkukivun syntymistä. Kun hengitetään suun kautta, voivat suun ja nielun limakalvot kuivua ja tätä kautta tulla kivuliaiksi. Myös katupöly, tupakka ja monet kemikaalit voivat antaa kukun ärsytystä. Streptokokin aiheuttamaa bakteeritulehdusta eli angiinaa kannattaa epäillä kurkkukivun syyksi jos muita oireita ei ole, kipu on alkanut äkillisesti ja myös kuume on noussut selvästi. Usein imusolmukkeet alaleuan seudussa ovat turvonneet ja pään käännöt voivat olla kivuliaita. Angiinan voi liittyä punerrus nielussa ja risoissa näkyvät vaaleat pilkut ja peitteet. Ulkoisesti samanlaisia peitteitä on myös virustulehduksissa ja tällä perusteella erottelu on mahdotonta. Suurentuneet nielurisat eivät ole varsinainen sairaus, Samoin niissä näkyvät ns. proput, eli kellertävä kuollut kudos joka kertyy risojen koloihin, ei vaadi hoitoa. Osassa streptok