Siirry pääsisältöön

Tekstit

Flunssan kulku

Flunssa on yleinen virussairaus. Siitä käytetään myös nimeä hengitystietulehdus ja nuhakuume. Tavallisimpia aiheuttajia ovat rinovirukset mutta monet muutkin virukset voivat olla syypäitä. (rino = nenä) Alle puolivuotiaat lapset sairastavat muita harvemmin ilmeisesti äidiltä saatujen vasta-aineiden johdosta. Alle kouluikäisillä lapsilla on 6-10 ja aikuisilla 2-4 hengitystietulehdus vuodessa. Tavallisia oireita ovat nenän tukkoisuus, nuha, paineen tunne poskissa, väsymys, yskä ja kurkkukipu.

Tyypillinen rinovirustulehdus alkaa kurkkukivulla. Se on pahin oire muutaman päivän ajan. Nuha ja nenän tukkoisuus liittyvät vähitellen mukaan ja yskä ärsyttää eniten 4-5 sairauspäivän aikana. Viikon sisällä nenäoireet yleensä laantuvat. Flunssa kestää keskimäärin 10 päivää. Osalla vaivat jatkuvat jopa kolme viikkoa.

Flunssan oireet vaihtelevat aiheuttajasta riippuen. Influenssassa on usein päänsärkyä ja lihasten jomottelua. Toiset virukset aiheuttavat usein nielu ja kurkkuoireita. Yksinomaan oir…

Kurkkukipu

Kurkkukivulle virustulehduksissa on tyypillistä että sairastuneella on myös muita oireita kuten yskää, käheyttä tai nuhaa. Nuhakin voi edesauttaa kurkkukivun syntymistä. Kun hengitetään suun kautta, voivat suun ja nielun limakalvot kuivua ja tätä kautta tulla kivuliaiksi. Myös katupöly, tupakka ja monet kemikaalit voivat antaa kukun ärsytystä.

Streptokokin aiheuttamaa bakteeritulehdusta eli angiinaa kannattaa epäillä kurkkukivun syyksi jos muita oireita ei ole, kipu on alkanut äkillisesti ja myös kuume on noussut selvästi. Usein imusolmukkeet alaleuan seudussa ovat turvonneet ja pään käännöt voivat olla kivuliaita. Angiinan voi liittyä punerrus nielussa ja risoissa näkyvät vaaleat pilkut ja peitteet. Ulkoisesti samanlaisia peitteitä on myös virustulehduksissa ja tällä perusteella erottelu on mahdotonta.

Suurentuneet nielurisat eivät ole varsinainen sairaus, Samoin niissä näkyvät ns. proput, eli kellertävä kuollut kudos joka kertyy risojen koloihin, ei vaadi hoitoa. Osassa streptokok…

Nuha

Virusten hyökätessä nenään lisääntyy limakalvojen verekkyys, ne erittävät limaa ja elimistö pyrkii tehostamaan näin suojautumistaan. Limakalvojen lämpötilan nousu voi haitata virusten lisääntymistä. Nuha on aluksi yleensä kirkasta ja myöhemmin se paranemisen edetessä muuttuu kiinteämmäksi ja väri muuttuu vihertäväksi. Tämä on virustulehduksen aiheuttaman nuhan normaali kulku, eikä merkitse bakteeritulehdusta.

Nuhaa voidaan yrittää lievittää limakalvoja supistavilla nuhatipoilla. Pitkäaikainen jatkuva nuhatippojen käyttö voi kuitenkin myös alkaa aiheuttaa nuhaoiretta joten niiden pidempiaikaista jatkuvaa käyttö kannattaa varoa. Myös antihistamiinilääkitystä on käytetty.

Jos nenä ärtyy runsaasta niistämisestä, voi säännöllinen rasvaaminen pitää ihoa ja limakalvoja kunnossa. Höyryhengitys voi helpottaa oireita. Esimerkiksi lämpimässä suihkussa voi hengitellä vesihöyryä nenän kautta.

Nuhaa voi olla ilman virustulehdustakin. Se voi olla oire yliherkkyydestä siitepölylle tai eläimille. Sa…

Yskä

Flunssan yhteydessä esiintyy usein yskää koska virus voi aiheuttaa keuhkojen limakalvojen tulehduksen. Joskus yskä selittyy sillä, että nenästä hengityselimiin valuva lima aiheuttaa paikallista ärsytystä ja sen seurauksena köhimistä. Tämä on tilanne usein pitkittyneessä, pahiten yöllä vaivaavassa yskässä.

Kurkunpääntulehdus voi aiheuttaa äänen käheyden ohella kumeaa yskää. Kurkunpäätulehdus on virustauti ja hoidetaan oireita lievittämällä ja puhumista ja kuiskaamista välttämällä. Höyryhengitystä voidaan käyttää. Kätevimmin se on toteutettavissa kylpyhuoneessa. Mikäli lapselle ilmaantuu hengitysvaikeuksia kurkunpääntulehduksen yhteydessä, on tilannetta syytä näyttää lääkärille, tarvittaessa päivystysluonteisesti.

Vierasesine voi aiheuttaa muuten terveelle lapselle äkillisen hengenahdistuksen lisäksi voimakkaan yskän. Tavallisimmat aiheuttajat ovat käytännössä pähkinät ja appelsiinin siemenet. Jos vierasesinettä epäillään, niin näyttö päivystyspisteeseen on tarpeen.

Flunssayskän hoitona…

Kuume

Kuume on elimistön puolustukseen liittyvä ilmiö. Lievän lämmönnousun arvellaan tukevan elimistön taistelua taudin aiheuttajia vastaan. Pientä lämmönnousua ei ole välttämätöntä hoitaa. Jos kuume nousee yli 38,5 niin tulehduskipulääkkeitä voi käyttää ainakin lyhtyaikaisesti hyvällä omallatunnolla. Jos lapsella on taipumusta kuumekouristuksiin, on hyvä hoitaa kuumetta herkemmin.

Normaalilämmön rajana alle vuoden ikäisillä lapsilla peräsuolesta tai korvasta mitattuna on 38 ja kainalosta 37,5 astetta. Vanhemmilla lapsilla voidaan vastaavasti käyttää rajoja 37,5 ja 37. Lämpö vaihtelee kaikilla normaalistikin päivän mittaan ja on illalla korkeammalla kuin aamulla.

Alle puolivuotiailla lapsilla on harvoin tulehduksia ja bakteeritulehduksen riski on suurempi kuin vanhemmilla lapsilla. Ainakin alle kolmen kuukauden ikäiset olisi hyvä tutkia lääkärin vastaanotolla kuumeen yhteydessä, alle kahden kuukauden iässä jopa päivystysvastaanotolla.

Korvamittareita on moitittu epäluotettaviksi. Pienen la…

Silmän rähmiminen

Flunssan yhteydessä voi esiintyä silmien ärtymistä punoituksen muodossa. Jotkut virustyypit aiheuttavat oiretta muita useammin. Tämä asettuu ilman hoitotoimia lyhyessä aikaa eikä edellytä lääkärissä käyntiä.

Jos silmät alkavat rähmiä, on tämä yleensä merkki bakteeritulehduksesta. Joskus rähmiminen voi olla sen verran runsasta että aamulla on tavallista hankalampi saada silmiä auki kellertävän eritteen johdosta. Silmät useimmiten myös punertavat.

Silmä ei ole vaarassa mutta hoitotoimet ovat tarpeen. Rähmä voidaan poista varovasti pehmeällä kostetulla puhtaalla kangaslapulla tai esim. paperinenäliinalla. Antibioottia sisältävät silmätipat tai salvat yleensä rauhoittavat tilanteen. Ne ovat reseptilääkkeitä joten käynti lääkärillä on tarpeen.

Silmätippoja pitää annostella tiheästi ja varsinkin pienelle lapselle voi tippojen laittaminen olla hankalaa. Lasta voi joutua pitämään paikallaan ja vetämään silmän alaluomea alaspäin jotta lääkkeen saa tiputettua niin, että kaikki ei päädy silmän…

Poskiontelotulehdus

Virustulehdusten yhteydessä poskionteloiden limakalvot myös yleensä reagoivat mutta rauhoittuvat kun tauti asettuu. Jos märkäistä bakteerieritettä kertyy poskionteloihin, niin puhutaan poskiontelotulehduksesta.

Tavallisesti poskiontelotulehdusta edeltää yleensä noin viikon nuhakuume. Jos tämän jälkeen ilmenee märkäistä nuhaa, liman valumista nieluun, ylähampaiden tai kasvojen paineen tunnetta tai kipua, niin poskiontelotulehdusta on perusteet epäillä. Joskus vaivaan liittyy haju- ja makuaistin turtumista. Öiset yskänpuuskat ovat toisinaan ainoa yksittäinen merkki ajoittain poskionteloista valuvasta eritteestä nieluun ja siitä alaspäin.

Tavallisimmin poskiontelotulehdus nuhakuumeen jälkeen oireilee päänsärkynä, lämpöilynä ja pitkittyneenä yskänä, joka vaivaa eniten yöaikaan. Pienillä lapsilla voi pitkittynyt yskä yöllä ja aamuisin olla vihje poskionteloiden ongelmista.

Märkäistä nuhaa esiintyy usein. Poskipäillä tai otsalla voi olla koputusarkuutta ja pään eteenpäin taivutus voi lisät…