Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2020.

Flunssan kulku

Flunssa on yleinen virussairaus. Siitä käytetään myös nimeä hengitystietulehdus ja nuhakuume. Tavallisimpia aiheuttajia ovat rinovirukset mutta monet muutkin virukset voivat olla syypäitä. (rino = nenä) Alle puolivuotiaat lapset sairastavat muita harvemmin ilmeisesti äidiltä saatujen vasta-aineiden johdosta. Alle kouluikäisillä lapsilla on 6-10 ja aikuisilla 2-4 hengitystietulehdus vuodessa. Tavallisia oireita ovat nenän tukkoisuus, nuha, paineen tunne poskissa, väsymys, yskä ja kurkkukipu.

Tyypillinen rinovirustulehdus alkaa kurkkukivulla. Se on pahin oire muutaman päivän ajan. Nuha ja nenän tukkoisuus liittyvät vähitellen mukaan ja yskä ärsyttää eniten 4-5 sairauspäivän aikana. Viikon sisällä nenäoireet yleensä laantuvat. Flunssa kestää keskimäärin 10 päivää. Osalla vaivat jatkuvat jopa kolme viikkoa.

Flunssan oireet vaihtelevat aiheuttajasta riippuen. Influenssassa on usein päänsärkyä ja lihasten jomottelua. Toiset virukset aiheuttavat usein nielu ja kurkkuoireita. Yksinomaan oir…

Kurkkukipu

Kurkkukivulle virustulehduksissa on tyypillistä että sairastuneella on myös muita oireita kuten yskää, käheyttä tai nuhaa. Nuhakin voi edesauttaa kurkkukivun syntymistä. Kun hengitetään suun kautta, voivat suun ja nielun limakalvot kuivua ja tätä kautta tulla kivuliaiksi. Myös katupöly, tupakka ja monet kemikaalit voivat antaa kukun ärsytystä.

Streptokokin aiheuttamaa bakteeritulehdusta eli angiinaa kannattaa epäillä kurkkukivun syyksi jos muita oireita ei ole, kipu on alkanut äkillisesti ja myös kuume on noussut selvästi. Usein imusolmukkeet alaleuan seudussa ovat turvonneet ja pään käännöt voivat olla kivuliaita. Angiinan voi liittyä punerrus nielussa ja risoissa näkyvät vaaleat pilkut ja peitteet. Ulkoisesti samanlaisia peitteitä on myös virustulehduksissa ja tällä perusteella erottelu on mahdotonta.

Suurentuneet nielurisat eivät ole varsinainen sairaus, Samoin niissä näkyvät ns. proput, eli kellertävä kuollut kudos joka kertyy risojen koloihin, ei vaadi hoitoa. Osassa streptokok…

Nuha

Virusten hyökätessä nenään lisääntyy limakalvojen verekkyys, ne erittävät limaa ja elimistö pyrkii tehostamaan näin suojautumistaan. Limakalvojen lämpötilan nousu voi haitata virusten lisääntymistä. Nuha on aluksi yleensä kirkasta ja myöhemmin se paranemisen edetessä muuttuu kiinteämmäksi ja väri muuttuu vihertäväksi. Tämä on virustulehduksen aiheuttaman nuhan normaali kulku, eikä merkitse bakteeritulehdusta.

Nuhaa voidaan yrittää lievittää limakalvoja supistavilla nuhatipoilla. Pitkäaikainen jatkuva nuhatippojen käyttö voi kuitenkin myös alkaa aiheuttaa nuhaoiretta joten niiden pidempiaikaista jatkuvaa käyttö kannattaa varoa. Myös antihistamiinilääkitystä on käytetty.

Jos nenä ärtyy runsaasta niistämisestä, voi säännöllinen rasvaaminen pitää ihoa ja limakalvoja kunnossa. Höyryhengitys voi helpottaa oireita. Esimerkiksi lämpimässä suihkussa voi hengitellä vesihöyryä nenän kautta.

Nuhaa voi olla ilman virustulehdustakin. Se voi olla oire yliherkkyydestä siitepölylle tai eläimille. Sa…

Yskä

Flunssan yhteydessä esiintyy usein yskää koska virus voi aiheuttaa keuhkojen limakalvojen tulehduksen. Joskus yskä selittyy sillä, että nenästä hengityselimiin valuva lima aiheuttaa paikallista ärsytystä ja sen seurauksena köhimistä. Tämä on tilanne usein pitkittyneessä, pahiten yöllä vaivaavassa yskässä.

Kurkunpääntulehdus voi aiheuttaa äänen käheyden ohella kumeaa yskää. Kurkunpäätulehdus on virustauti ja hoidetaan oireita lievittämällä ja puhumista ja kuiskaamista välttämällä. Höyryhengitystä voidaan käyttää. Kätevimmin se on toteutettavissa kylpyhuoneessa. Mikäli lapselle ilmaantuu hengitysvaikeuksia kurkunpääntulehduksen yhteydessä, on tilannetta syytä näyttää lääkärille, tarvittaessa päivystysluonteisesti.

Vierasesine voi aiheuttaa muuten terveelle lapselle äkillisen hengenahdistuksen lisäksi voimakkaan yskän. Tavallisimmat aiheuttajat ovat käytännössä pähkinät ja appelsiinin siemenet. Jos vierasesinettä epäillään, niin näyttö päivystyspisteeseen on tarpeen.

Flunssayskän hoitona…

Kuume

Kuume on elimistön puolustukseen liittyvä ilmiö. Lievän lämmönnousun arvellaan tukevan elimistön taistelua taudin aiheuttajia vastaan. Pientä lämmönnousua ei ole välttämätöntä hoitaa. Jos kuume nousee yli 38,5 niin tulehduskipulääkkeitä voi käyttää ainakin lyhtyaikaisesti hyvällä omallatunnolla. Jos lapsella on taipumusta kuumekouristuksiin, on hyvä hoitaa kuumetta herkemmin.

Normaalilämmön rajana alle vuoden ikäisillä lapsilla peräsuolesta tai korvasta mitattuna on 38 ja kainalosta 37,5 astetta. Vanhemmilla lapsilla voidaan vastaavasti käyttää rajoja 37,5 ja 37. Lämpö vaihtelee kaikilla normaalistikin päivän mittaan ja on illalla korkeammalla kuin aamulla.

Alle puolivuotiailla lapsilla on harvoin tulehduksia ja bakteeritulehduksen riski on suurempi kuin vanhemmilla lapsilla. Ainakin alle kolmen kuukauden ikäiset olisi hyvä tutkia lääkärin vastaanotolla kuumeen yhteydessä, alle kahden kuukauden iässä jopa päivystysvastaanotolla.

Korvamittareita on moitittu epäluotettaviksi. Pienen la…

Silmän rähmiminen

Flunssan yhteydessä voi esiintyä silmien ärtymistä punoituksen muodossa. Jotkut virustyypit aiheuttavat oiretta muita useammin. Tämä asettuu ilman hoitotoimia lyhyessä aikaa eikä edellytä lääkärissä käyntiä.

Jos silmät alkavat rähmiä, on tämä yleensä merkki bakteeritulehduksesta. Joskus rähmiminen voi olla sen verran runsasta että aamulla on tavallista hankalampi saada silmiä auki kellertävän eritteen johdosta. Silmät useimmiten myös punertavat.

Silmä ei ole vaarassa mutta hoitotoimet ovat tarpeen. Rähmä voidaan poista varovasti pehmeällä kostetulla puhtaalla kangaslapulla tai esim. paperinenäliinalla. Antibioottia sisältävät silmätipat tai salvat yleensä rauhoittavat tilanteen. Ne ovat reseptilääkkeitä joten käynti lääkärillä on tarpeen.

Silmätippoja pitää annostella tiheästi ja varsinkin pienelle lapselle voi tippojen laittaminen olla hankalaa. Lasta voi joutua pitämään paikallaan ja vetämään silmän alaluomea alaspäin jotta lääkkeen saa tiputettua niin, että kaikki ei päädy silmän…

Poskiontelotulehdus

Virustulehdusten yhteydessä poskionteloiden limakalvot myös yleensä reagoivat mutta rauhoittuvat kun tauti asettuu. Jos märkäistä bakteerieritettä kertyy poskionteloihin, niin puhutaan poskiontelotulehduksesta.

Tavallisesti poskiontelotulehdusta edeltää yleensä noin viikon nuhakuume. Jos tämän jälkeen ilmenee märkäistä nuhaa, liman valumista nieluun, ylähampaiden tai kasvojen paineen tunnetta tai kipua, niin poskiontelotulehdusta on perusteet epäillä. Joskus vaivaan liittyy haju- ja makuaistin turtumista. Öiset yskänpuuskat ovat toisinaan ainoa yksittäinen merkki ajoittain poskionteloista valuvasta eritteestä nieluun ja siitä alaspäin.

Tavallisimmin poskiontelotulehdus nuhakuumeen jälkeen oireilee päänsärkynä, lämpöilynä ja pitkittyneenä yskänä, joka vaivaa eniten yöaikaan. Pienillä lapsilla voi pitkittynyt yskä yöllä ja aamuisin olla vihje poskionteloiden ongelmista.

Märkäistä nuhaa esiintyy usein. Poskipäillä tai otsalla voi olla koputusarkuutta ja pään eteenpäin taivutus voi lisät…

Korvatulehdus

Virustulehdus ja nuha altistavat varsinkin pienet lapset korvatulehdukselle. Kolme neljästä korvatulehduksesta syntyy viikon sisällä flunssan alusta. Vanhemmat lapset voivat kertoa korvakivusta tai kuulon huononemisesta. Pienemmillä lapsilla ei oireena välttämättä ole korvakipu, vaan lapsi voi olla vain yskäinen ja nuhainen. levoton, ärtynyt tai ruokahaluton. Yöaikaan voi märkä korvassa aiheuttaa ärsytystä ja pienemmät lapset voivat olla levottomia tai haroa korviaan.

Joskus voi märkä puhkaista tärykalvon ja tällöin märkää valuu ulos korvasta. Tämä voidaan havaita esim. tyynyssä olevasta eritteestä. Jos kipuja on ollut, yleensä märän tyhjeneminen rauhoittaa tämän. Vaikka tärykalvorepeämä parantuukin itsestään, niin lääkärillä on syytä käydä tilannetta näyttämässä. Vettä ei saa päästää korvaan missä tärykalvo on puhjennut. Suojaamisen voi tehdä korvatulpalla tai vanutupolla, joka on kostutettu vaseliinilla tai muulla rasvalla.

Korvatulehduksen epäily vaatii käynnin lääkärillä. Lääkäri …

Influenssa

Influenssaa esiintyy epidemioiden yhteydessä. Tällöin sairastuu samanaikaisesti suuri joukko ihmisiä samassa maassa ja tauti kiertää ympäri maapalloa kunnes ajastaan rauhoittuu. Yleensä influenssa esiintyy talviaikaan.

Influenssaa voivat aiheuttaa influenssavirukset A, B tai C. Nykyisin influenssaepidemioiden syntymistä ja liikkumista maapallolla seurataan. Näin voidaan kehittää ennakkoon rokotteet, joiden avulla voidaan vähentää taudin vakavien seurausten määrää.

Kun tavallinen flunssa alkaa pikkuhiljaa, niin influenssa on oirekuvaltaan usein hyvin raju. Siihen voi liittyä korkean kuumeen ohella yskää, päänsärkyä ja voimakkaita lihaskipuja. Jälkitaudit saattavat olla vaarallisia, jopa kohtalokkaita iäkkäämmille ja sairaammille ihmisille.

Hoitona käytetään oireenmukaista kuumetta ja kipua lievittävää lääkitystä. Riittävästä nesteen saannista on huolehdittava. Influenssan hoitoon on olemassa myös lääkärin määräyksellä saatavia lääkkeitä. Niitä voidaan käyttää ennaltaehkäisyyn sinä aik…

Tulehduskierre

Toistuvista tulehduksista kärsivän lapsen seuranta tulisi keskittää yhdelle lääkärille. Näin hoito pysyy saman ihmisen vastuulla. Myös vanhemmilla on turvallisempi olo kun hoidolla on selvä vastuuhenkilö. Monet erilaiset neuvot helposti lisäävät epätietoisuutta.

Tulehdukset on luonnollisesti hoidettava asianmukaisesti ja hoitoon voidaan liittää myös jälkitarkastukset. Bakteeritulehdusten ylidiagnostiikan ja turhien antibioottikuurien välttäminen on tärkeää tulehduskierteen hoidossa.

Tulehduskierteessä jokainen antibioottikuuri tuhoaa taudin aiheuttajien lisäksi normaaleja bakteereja ja niiden keskinäinen tasapaino voi horjua ja joku laji päästä lisääntymään liiallisesti. Normaalisti kuurin jälkeen bakteerikanta palautuu ennalleen noin kuukaudessa.

Tartuntamahdollisuuksien vähentäminen on tärkeää. Voidaan ajatella, että kotihoito olisi päivähoitoa parempi vaihtoehto tässä tilanteessa. Kotihoito ei kokonaan poista tartuntamahdollisuuksia.

Tupakointi kotona pitäisi lopettaa. Koti-ilman …

Flunssa ja rasitus

Flunssa kuten kaikki tulehdukset huonontavat fyysistä suorituskykyä. Sairauden aikana on hyvä levätä runsaasti. Omaa kehoa kannattaa kuunnella. Liian aikainen rasitus voi hidastaa paranemista ja lisätä jälkitautien mahdollisuutta. Lasta ei tarvitse pakottaa vuodelepoon. Rajuimpia leikkejä kannattaa hillitä.

Työhön voi palata kun yleiskunto on hyvä ja kuume laskenut. Yksi kuumeeton päivä on hyvä viettää kotona. Yleiskunnon pitäisi kestää työn rasitus. Raskaissa fyysisissä töissä pitäisi olla hyvin toipunut.

Päivähoidosta on oltava poissa jos peräaukosta mitattu lämpö on alle vuoden ikäisellä 38 tai vanhemmalla yli 37,5 astetta. Lapsen voi viedä päivähoitoon vuorokauden kuumeettomuuden jälkeen ja kun lapsi jaksaa osallistua normaaliin ohjelmaan.

Angiinan yhteydessä vuorokausi antibiootin aloituksesta on riittävä tartuttamisen loppumiseksi. Korva- ja poskiontelotulehduksessa hoitoon voi palata kun yleiskunto sen sallii.

Päivähoidossa ei yleensä ole mahdollista huolehtia kovin hyvin hoi…

Flunssan ennaltaehkäisy

Suomessa eniten flunssaa esiintyy syksyllä ja keväällä. Tutkimusten mukaan ei alasti seisominenkaan kosteassa ja kylmässä ilmassa kasvata flunssan riskiä, joten ilmeisesti sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyminen kesälomien jälkeen voi olla tärkeämpi tekijä kuin säätyypin muutos.

Flunssa leviää eritteiden välityksellä iholta ja muilta kosketuspinnoilta tai ilmassa kulkeutuvien hiukkasten välityksellä. Useimmiten tartunnat tapahtuvat lähietäisyydeltä. Nenää koskettaessa eritettä voi joutua omiin käsiin ja kosketuksen kautta seuraavan henkilön iholle ja edelleen nenään tai silmiin.

Virus voi säilyä aktiivisena muutaman tunnin jollain pinnallakin. Lelut ja muutkin lasten tavarat voivat toimia virusten eteenpäin kuljettajina. Leluja olisi näissä tilanteissa hyvä pestä niin hoitopaikoissa kuin kotonakin. Syljen ja suudelmien välityksellä rinovirukset tarttuvat huonosti. Varsinaiset influenssavirukset leviävät tehokkaasti ilman mukana. Flunssan itämisaika on yleensä 1-2 vuorokautta.

Fluns…

Flunssa, milloin lääkäriin

Normaali flunssan yhteydessä ei ole välttämätöntä käydä lääkärissä jollei tämä ole tarpeen työnantajalle tarvittavia todistuksia varten. Jos pystyy olemaan pois ilman lääkärintodistusta, ei kannata lähteä sairaana rasittamaan itseään vaan kannattaa käyttää sekin aika lepoon.

Jos aikuisen tai lapsen yleisvointi on kovin huono, tilanne ei tunnu olevan hallinnassa tai vaikuttaa huolestuttavalta on luonnollisesti hyvä tilanne aina lääkärille näyttää, samoin ainakin alla kuvatuissa tilanteissa. Apteekeista saa neuvoja käsikauppalääkkeiden käytössä.

Kurkkukivun yhteydessä on syytä mennä lääkäriin jos ei ole muita flunssaoireita, samanaikaisesti on lämmönnousua ja nielussa näkyy peitteet. Samoin jos kurkkukipu lisääntyy voimakkaasti ja nieluun ilmaantuu näkyvä pullotus tai jos kurkkukivun aikana ilmaantuu punertavaa ihottumaa kasvoille ja vartalolle. Jos suun aukaiseminen vaikeutuu huomattavasti tai tulee mahdottomaksi on myös lääkärin arvio tarpeen.

Nuhan yhteydessä lääkärissäkäynti on tar…