Siirry pääsisältöön

Influenssa


Influenssaa esiintyy epidemioiden yhteydessä. Tällöin sairastuu samanaikaisesti suuri joukko ihmisiä samassa maassa ja tauti kiertää ympäri maapalloa kunnes ajastaan rauhoittuu. Yleensä influenssa esiintyy talviaikaan.

Influenssaa voivat aiheuttaa influenssavirukset A, B tai C. Nykyisin influenssaepidemioiden syntymistä ja liikkumista maapallolla seurataan. Näin voidaan kehittää ennakkoon rokotteet, joiden avulla voidaan vähentää taudin vakavien seurausten määrää.

Kun tavallinen flunssa alkaa pikkuhiljaa, niin influenssa on oirekuvaltaan usein hyvin raju. Siihen voi liittyä korkean kuumeen ohella yskää, päänsärkyä ja voimakkaita lihaskipuja. Jälkitaudit saattavat olla vaarallisia, jopa kohtalokkaita iäkkäämmille ja sairaammille ihmisille.

Hoitona käytetään oireenmukaista kuumetta ja kipua lievittävää lääkitystä. Riittävästä nesteen saannista on huolehdittava. Influenssan hoitoon on olemassa myös lääkärin määräyksellä saatavia lääkkeitä. Niitä voidaan käyttää ennaltaehkäisyyn sinä aikana kun influenssan riski on suuri. Hoito pitäisi aloittaa mahdollisimman nopeasti oireiden alun jälkeen, viimeistään 1 -2 vuorokauden kuluessa.

Maksutonta rokotusta on suositettu seuraaville ryhmille: 65 vuotta täyttäneet, kroonisen sydänsairauden, keuhkosairauden tai sokeritaudin vuoksi säännöllisessä lääkärin hoidossa olevat, munuaisten vajaatoimintaa sairastavat, potilaat, joiden sairastama tauti tai sen hoito heikentää vastustuskykyä ja kortisonikorvaushoitoa saavat tai immuunivajavuutta sairastavat.

Jokainen voi omalla kustannuksellaan ottaa influenssarokotteen. Rokotetta ei kannata ottaa jos aiemmin rokotuksesta on tullut voimakas reaktio tai on kananmuna-allergia. Rokote pitäisi ottaa vähintään pari viikkoa ennen kuin influenssa on levinnyt maahan.

Lisätietoa:

Keski-Suomen seututerveyskeskus influenssan kotihoidosta.
Ktl influenssasta.

Tutustu myös kipu.net.
Tutustu myös matka.net.
Tutustu myös pietari.net.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nuha

Virusten hyökätessä nenään lisääntyy limakalvojen verekkyys, ne erittävät limaa ja elimistö pyrkii tehostamaan näin suojautumistaan. Limakalvojen lämpötilan nousu voi haitata virusten lisääntymistä. Nuha on aluksi yleensä kirkasta ja myöhemmin se paranemisen edetessä muuttuu kiinteämmäksi ja väri muuttuu vihertäväksi. Tämä on virustulehduksen aiheuttaman nuhan normaali kulku, eikä merkitse bakteeritulehdusta.

Nuhaa voidaan yrittää lievittää limakalvoja supistavilla nuhatipoilla. Pitkäaikainen jatkuva nuhatippojen käyttö voi kuitenkin myös alkaa aiheuttaa nuhaoiretta joten niiden pidempiaikaista jatkuvaa käyttö kannattaa varoa. Myös antihistamiinilääkitystä on käytetty.

Jos nenä ärtyy runsaasta niistämisestä, voi säännöllinen rasvaaminen pitää ihoa ja limakalvoja kunnossa. Höyryhengitys voi helpottaa oireita. Esimerkiksi lämpimässä suihkussa voi hengitellä vesihöyryä nenän kautta.

Nuhaa voi olla ilman virustulehdustakin. Se voi olla oire yliherkkyydestä siitepölylle tai eläimille. Sa…

Flunssan kulku

Flunssa on yleinen virussairaus. Siitä käytetään myös nimeä hengitystietulehdus ja nuhakuume. Tavallisimpia aiheuttajia ovat rinovirukset mutta monet muutkin virukset voivat olla syypäitä. (rino = nenä) Alle puolivuotiaat lapset sairastavat muita harvemmin ilmeisesti äidiltä saatujen vasta-aineiden johdosta. Alle kouluikäisillä lapsilla on 6-10 ja aikuisilla 2-4 hengitystietulehdus vuodessa. Tavallisia oireita ovat nenän tukkoisuus, nuha, paineen tunne poskissa, väsymys, yskä ja kurkkukipu.

Tyypillinen rinovirustulehdus alkaa kurkkukivulla. Se on pahin oire muutaman päivän ajan. Nuha ja nenän tukkoisuus liittyvät vähitellen mukaan ja yskä ärsyttää eniten 4-5 sairauspäivän aikana. Viikon sisällä nenäoireet yleensä laantuvat. Flunssa kestää keskimäärin 10 päivää. Osalla vaivat jatkuvat jopa kolme viikkoa.

Flunssan oireet vaihtelevat aiheuttajasta riippuen. Influenssassa on usein päänsärkyä ja lihasten jomottelua. Toiset virukset aiheuttavat usein nielu ja kurkkuoireita. Yksinomaan oir…

Kurkkukipu

Kurkkukivulle virustulehduksissa on tyypillistä että sairastuneella on myös muita oireita kuten yskää, käheyttä tai nuhaa. Nuhakin voi edesauttaa kurkkukivun syntymistä. Kun hengitetään suun kautta, voivat suun ja nielun limakalvot kuivua ja tätä kautta tulla kivuliaiksi. Myös katupöly, tupakka ja monet kemikaalit voivat antaa kukun ärsytystä.

Streptokokin aiheuttamaa bakteeritulehdusta eli angiinaa kannattaa epäillä kurkkukivun syyksi jos muita oireita ei ole, kipu on alkanut äkillisesti ja myös kuume on noussut selvästi. Usein imusolmukkeet alaleuan seudussa ovat turvonneet ja pään käännöt voivat olla kivuliaita. Angiinan voi liittyä punerrus nielussa ja risoissa näkyvät vaaleat pilkut ja peitteet. Ulkoisesti samanlaisia peitteitä on myös virustulehduksissa ja tällä perusteella erottelu on mahdotonta.

Suurentuneet nielurisat eivät ole varsinainen sairaus, Samoin niissä näkyvät ns. proput, eli kellertävä kuollut kudos joka kertyy risojen koloihin, ei vaadi hoitoa. Osassa streptokok…