google.com, pub-4454168373951532, DIRECT, f08c47fec0942fa0 Flunssan kulku Siirry pääsisältöön

Flunssan kulku


Flunssa on yleinen virussairaus. Siitä käytetään myös nimeä hengitystietulehdus ja nuhakuume. Tavallisimpia aiheuttajia ovat rinovirukset mutta monet muutkin virukset voivat olla syypäitä. (rino = nenä) Alle puolivuotiaat lapset sairastavat muita harvemmin ilmeisesti äidiltä saatujen vasta-aineiden johdosta. Alle kouluikäisillä lapsilla on 6-10 ja aikuisilla 2-4 hengitystietulehdus vuodessa. Tavallisia oireita ovat nenän tukkoisuus, nuha, paineen tunne poskissa, väsymys, yskä ja kurkkukipu.

Tyypillinen rinovirustulehdus alkaa kurkkukivulla. Se on pahin oire muutaman päivän ajan. Nuha ja nenän tukkoisuus liittyvät vähitellen mukaan ja yskä ärsyttää eniten 4-5 sairauspäivän aikana. Viikon sisällä nenäoireet yleensä laantuvat. Flunssa kestää keskimäärin 10 päivää. Osalla vaivat jatkuvat jopa kolme viikkoa.

Flunssan oireet vaihtelevat aiheuttajasta riippuen. Influenssassa on usein päänsärkyä ja lihasten jomottelua. Toiset virukset aiheuttavat usein nielu ja kurkkuoireita. Yksinomaan oireiston perusteella on epävarmaa päätellä aiheuttavaa virustyyppiä. Koska hoito ei muutu aiheuttavan viruksen mukaan, ei yleensä ole tarpeen pyrkiä aiheuttajaa sen tarkemmin määrittämään laboratoriokokein.

Flunssan hoidon perusta on lepo ja riittävä juominen. Jos on tarvetta, voidaan oireita lisäksi lievittää särkylääkkeillä, nuhatipoilla ja yskänlääkkeellä. Jos flunssaan liittyy äänen käheyttä, on todennäköisesti kurkunpää tulehtunut. Tällöin on vaiteliaisuus kultaa ja puhetauko paikallaan. Kuiskaaminen ei asiaa auta vaan voi olla jopa raskaampaa äänihuulille. Höyryhengitystä voi kokeilla. Antibiootit eivät vaikuta flunssaviruksiin, joten niistä ei ole hyötyä.

Suurempia fyysisiä rasituksia, kuten raskaampaa työtä ja urheilua, on tärkeää välttää ainakin kuumeisen ja särkevän jakson aikana. Normaalit kotiaskareet ja sen tasoiset ponnistelut voi yleensä tehdä jos kunto sen kohtuudella sallii.

Lisätietoa:

Terveyskirjasto lasten flunssasta.
Professori Jussi Huttunen, savusta ja saasteista sairautta.


Ota yhteyttä info.kipunet@gmail.com

Tutustu myös kipu.net.
Tutustu myös matka.net.
Tutustu myös pietari.net.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Flunssa, milloin lääkäriin

Normaali flunssan yhteydessä ei ole välttämätöntä käydä lääkärissä jollei tämä ole tarpeen työnantajalle tarvittavia todistuksia varten. Jos pystyy olemaan pois ilman lääkärintodistusta, ei kannata lähteä sairaana rasittamaan itseään vaan kannattaa käyttää sekin aika lepoon. Jos aikuisen tai lapsen yleisvointi on kovin huono, tilanne ei tunnu olevan hallinnassa tai vaikuttaa huolestuttavalta on luonnollisesti hyvä tilanne aina lääkärille näyttää, samoin ainakin alla kuvatuissa tilanteissa. Apteekeista saa neuvoja käsikauppalääkkeiden käytössä. Kurkkukivun yhteydessä on syytä mennä lääkäriin jos ei ole muita flunssaoireita, samanaikaisesti on lämmönnousua ja nielussa näkyy peitteet. Samoin jos kurkkukipu lisääntyy voimakkaasti ja nieluun ilmaantuu näkyvä pullotus tai jos kurkkukivun aikana ilmaantuu punertavaa ihottumaa kasvoille ja vartalolle. Jos suun aukaiseminen vaikeutuu huomattavasti tai tulee mahdottomaksi on myös lääkärin arvio tarpeen. Nuhan yhteydessä lääkärissäkäynti o
Lue lisää

Kurkkukipu

Kurkkukivulle virustulehduksissa on tyypillistä että sairastuneella on myös muita oireita kuten yskää, käheyttä tai nuhaa. Nuhakin voi edesauttaa kurkkukivun syntymistä. Kun hengitetään suun kautta, voivat suun ja nielun limakalvot kuivua ja tätä kautta tulla kivuliaiksi. Myös katupöly, tupakka ja monet kemikaalit voivat antaa kukun ärsytystä. Streptokokin aiheuttamaa bakteeritulehdusta eli angiinaa kannattaa epäillä kurkkukivun syyksi jos muita oireita ei ole, kipu on alkanut äkillisesti ja myös kuume on noussut selvästi. Usein imusolmukkeet alaleuan seudussa ovat turvonneet ja pään käännöt voivat olla kivuliaita. Angiinan voi liittyä punerrus nielussa ja risoissa näkyvät vaaleat pilkut ja peitteet. Ulkoisesti samanlaisia peitteitä on myös virustulehduksissa ja tällä perusteella erottelu on mahdotonta. Suurentuneet nielurisat eivät ole varsinainen sairaus, Samoin niissä näkyvät ns. proput, eli kellertävä kuollut kudos joka kertyy risojen koloihin, ei vaadi hoitoa. Osassa streptok
Lue lisää

Korvatulehdus

Virustulehdus ja nuha altistavat varsinkin pienet lapset korvatulehdukselle. Kolme neljästä korvatulehduksesta syntyy viikon sisällä flunssan alusta. Vanhemmat lapset voivat kertoa korvakivusta tai kuulon huononemisesta. Pienemmillä lapsilla ei oireena välttämättä ole korvakipu, vaan lapsi voi olla vain yskäinen ja nuhainen. levoton, ärtynyt tai ruokahaluton. Yöaikaan voi märkä korvassa aiheuttaa ärsytystä ja pienemmät lapset voivat olla levottomia tai haroa korviaan. Joskus voi märkä puhkaista tärykalvon ja tällöin märkää valuu ulos korvasta. Tämä voidaan havaita esim. tyynyssä olevasta eritteestä. Jos kipuja on ollut, yleensä märän tyhjeneminen rauhoittaa tämän. Vaikka tärykalvorepeämä parantuukin itsestään, niin lääkärillä on syytä käydä tilannetta näyttämässä. Vettä ei saa päästää korvaan missä tärykalvo on puhjennut. Suojaamisen voi tehdä korvatulpalla tai vanutupolla, joka on kostutettu vaseliinilla tai muulla rasvalla. Korvatulehduksen epäily vaatii käynnin lääkärillä. Lääk
Lue lisää