google.com, pub-4454168373951532, DIRECT, f08c47fec0942fa0 Korvatulehdus Siirry pääsisältöön

Korvatulehdus


Virustulehdus ja nuha altistavat varsinkin pienet lapset korvatulehdukselle. Kolme neljästä korvatulehduksesta syntyy viikon sisällä flunssan alusta. Vanhemmat lapset voivat kertoa korvakivusta tai kuulon huononemisesta. Pienemmillä lapsilla ei oireena välttämättä ole korvakipu, vaan lapsi voi olla vain yskäinen ja nuhainen. levoton, ärtynyt tai ruokahaluton. Yöaikaan voi märkä korvassa aiheuttaa ärsytystä ja pienemmät lapset voivat olla levottomia tai haroa korviaan.

Joskus voi märkä puhkaista tärykalvon ja tällöin märkää valuu ulos korvasta. Tämä voidaan havaita esim. tyynyssä olevasta eritteestä. Jos kipuja on ollut, yleensä märän tyhjeneminen rauhoittaa tämän. Vaikka tärykalvorepeämä parantuukin itsestään, niin lääkärillä on syytä käydä tilannetta näyttämässä. Vettä ei saa päästää korvaan missä tärykalvo on puhjennut. Suojaamisen voi tehdä korvatulpalla tai vanutupolla, joka on kostutettu vaseliinilla tai muulla rasvalla.

Korvatulehduksen epäily vaatii käynnin lääkärillä. Lääkäri voi varmistaa tulehduksen olemassaolon tarkastelemalla tilannetta korvalampulla. Tulehduksen hoitona käytetään usein antibioottikuuria mutta suuri osa paranee ilman sitäkin. Tämän varmistamiseksi lääkäri voi järjestää seurannan jos ei antibioottia määrätä. Jos korvaoireet ovat selvät, voidaan ensiapuna käyttää puuduttavia korvatippoja, niin ei tarvitse ainakaan yöaikaan lähteä lääkäriä etsimään.

Antibioottihoidon alettua pitäisi tulehduksen asettua muutamassa päivässä. Täydellinen paraneminen vie viikkoja. Korvien jälkitarkastus kannattaa siksi järjestää muutaman viikon kuluttua sairastumisesta.

Joskus tehdään hoitona tärykalvopisto. Sillä voidaan tarkentaa diagnoosia, helpottaa kipua ja saada näyte tulehduksen aiheuttamasta bakteerista. Märkänäytteestä voidaan tehdä viljely ja määrittää mille antibiooteille kyseinen bakteeri on herkkä. Tärykalvopiston tekeminen ei aiheuta vaaraa. Sen tekeminen ei merkitse että jatkossa pisto jouduttaisin tekemään aina kun on korvatulehdus.

Ei ole harvinaista että korvatulehduksen jälkeen muutaman viikon kuluttua syntyy taas sama tilanne. Useimmiten tällöin on kyse uudesta tulehduksesta. Joskus tulehdukset uusivat tiheästi. Miksi näin tapahtuu jää yleensä epäselväksi. Hoitotoimina on käytetty kitarisojen poistoa ja ilmastointiputkien laittamista korviin. Tiheätkään korvatulehdukset eivät vaurioita kuuloa pysyvästi.

Lisätietoa:

Lastenlaakari.com korvatulehduksesta.
Terveyskirjasto korvatulehduksesta.
Medicinet.com englanniksi kuvasarja korvatulehduksesta.
Safemedication ohjeet englanniksi korvatippojen laitosta.

Tutustu myös kipu.net.
Tutustu myös matka.net.
Tutustu myös pietari.net.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Flunssa, milloin lääkäriin

Normaali flunssan yhteydessä ei ole välttämätöntä käydä lääkärissä jollei tämä ole tarpeen työnantajalle tarvittavia todistuksia varten. Jos pystyy olemaan pois ilman lääkärintodistusta, ei kannata lähteä sairaana rasittamaan itseään vaan kannattaa käyttää sekin aika lepoon. Jos aikuisen tai lapsen yleisvointi on kovin huono, tilanne ei tunnu olevan hallinnassa tai vaikuttaa huolestuttavalta on luonnollisesti hyvä tilanne aina lääkärille näyttää, samoin ainakin alla kuvatuissa tilanteissa. Apteekeista saa neuvoja käsikauppalääkkeiden käytössä. Kurkkukivun yhteydessä on syytä mennä lääkäriin jos ei ole muita flunssaoireita, samanaikaisesti on lämmönnousua ja nielussa näkyy peitteet. Samoin jos kurkkukipu lisääntyy voimakkaasti ja nieluun ilmaantuu näkyvä pullotus tai jos kurkkukivun aikana ilmaantuu punertavaa ihottumaa kasvoille ja vartalolle. Jos suun aukaiseminen vaikeutuu huomattavasti tai tulee mahdottomaksi on myös lääkärin arvio tarpeen. Nuhan yhteydessä lääkärissäkäynti o

Kurkkukipu

Kurkkukivulle virustulehduksissa on tyypillistä että sairastuneella on myös muita oireita kuten yskää, käheyttä tai nuhaa. Nuhakin voi edesauttaa kurkkukivun syntymistä. Kun hengitetään suun kautta, voivat suun ja nielun limakalvot kuivua ja tätä kautta tulla kivuliaiksi. Myös katupöly, tupakka ja monet kemikaalit voivat antaa kukun ärsytystä. Streptokokin aiheuttamaa bakteeritulehdusta eli angiinaa kannattaa epäillä kurkkukivun syyksi jos muita oireita ei ole, kipu on alkanut äkillisesti ja myös kuume on noussut selvästi. Usein imusolmukkeet alaleuan seudussa ovat turvonneet ja pään käännöt voivat olla kivuliaita. Angiinan voi liittyä punerrus nielussa ja risoissa näkyvät vaaleat pilkut ja peitteet. Ulkoisesti samanlaisia peitteitä on myös virustulehduksissa ja tällä perusteella erottelu on mahdotonta. Suurentuneet nielurisat eivät ole varsinainen sairaus, Samoin niissä näkyvät ns. proput, eli kellertävä kuollut kudos joka kertyy risojen koloihin, ei vaadi hoitoa. Osassa streptok

Flunssan ennaltaehkäisy

Suomessa eniten flunssaa esiintyy syksyllä ja keväällä. Tutkimusten mukaan ei alasti seisominenkaan kosteassa ja kylmässä ilmassa kasvata flunssan riskiä, joten ilmeisesti sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyminen kesälomien jälkeen voi olla tärkeämpi tekijä kuin säätyypin muutos. Flunssa leviää eritteiden välityksellä iholta ja muilta kosketuspinnoilta tai ilmassa kulkeutuvien hiukkasten välityksellä. Useimmiten tartunnat tapahtuvat lähietäisyydeltä. Nenää koskettaessa eritettä voi joutua omiin käsiin ja kosketuksen kautta seuraavan henkilön iholle ja edelleen nenään tai silmiin. Virus voi säilyä aktiivisena muutaman tunnin jollain pinnallakin. Lelut ja muutkin lasten tavarat voivat toimia virusten eteenpäin kuljettajina. Leluja olisi näissä tilanteissa hyvä pestä niin hoitopaikoissa kuin kotonakin. Syljen ja suudelmien välityksellä rinovirukset tarttuvat huonosti. Varsinaiset influenssavirukset leviävät tehokkaasti ilman mukana. Flunssan itämisaika on yleensä 1-2 vuorokautta. F