google.com, pub-4454168373951532, DIRECT, f08c47fec0942fa0 Influenssa Siirry pääsisältöön

Influenssa


Influenssaa esiintyy epidemioiden yhteydessä. Tällöin sairastuu samanaikaisesti suuri joukko ihmisiä samassa maassa ja tauti kiertää ympäri maapalloa kunnes ajastaan rauhoittuu. Yleensä influenssa esiintyy talviaikaan.

Influenssaa voivat aiheuttaa influenssavirukset A, B tai C. Nykyisin influenssaepidemioiden syntymistä ja liikkumista maapallolla seurataan. Näin voidaan kehittää ennakkoon rokotteet, joiden avulla voidaan vähentää taudin vakavien seurausten määrää.

Kun tavallinen flunssa alkaa pikkuhiljaa, niin influenssa on oirekuvaltaan usein hyvin raju. Siihen voi liittyä korkean kuumeen ohella yskää, päänsärkyä ja voimakkaita lihaskipuja. Jälkitaudit saattavat olla vaarallisia, jopa kohtalokkaita iäkkäämmille ja sairaammille ihmisille.

Hoitona käytetään oireenmukaista kuumetta ja kipua lievittävää lääkitystä. Riittävästä nesteen saannista on huolehdittava. Influenssan hoitoon on olemassa myös lääkärin määräyksellä saatavia lääkkeitä. Niitä voidaan käyttää ennaltaehkäisyyn sinä aikana kun influenssan riski on suuri. Hoito pitäisi aloittaa mahdollisimman nopeasti oireiden alun jälkeen, viimeistään 1 -2 vuorokauden kuluessa.

Maksutonta rokotusta on suositettu seuraaville ryhmille: 65 vuotta täyttäneet, kroonisen sydänsairauden, keuhkosairauden tai sokeritaudin vuoksi säännöllisessä lääkärin hoidossa olevat, munuaisten vajaatoimintaa sairastavat, potilaat, joiden sairastama tauti tai sen hoito heikentää vastustuskykyä ja kortisonikorvaushoitoa saavat tai immuunivajavuutta sairastavat.

Jokainen voi omalla kustannuksellaan ottaa influenssarokotteen. Rokotetta ei kannata ottaa jos aiemmin rokotuksesta on tullut voimakas reaktio tai on kananmuna-allergia. Rokote pitäisi ottaa vähintään pari viikkoa ennen kuin influenssa on levinnyt maahan.

Lisätietoa:

Keski-Suomen seututerveyskeskus influenssan kotihoidosta.
Ktl influenssasta.

Tutustu myös kipu.net.
Tutustu myös matka.net.
Tutustu myös pietari.net.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Flunssa, milloin lääkäriin

Normaali flunssan yhteydessä ei ole välttämätöntä käydä lääkärissä jollei tämä ole tarpeen työnantajalle tarvittavia todistuksia varten. Jos pystyy olemaan pois ilman lääkärintodistusta, ei kannata lähteä sairaana rasittamaan itseään vaan kannattaa käyttää sekin aika lepoon. Jos aikuisen tai lapsen yleisvointi on kovin huono, tilanne ei tunnu olevan hallinnassa tai vaikuttaa huolestuttavalta on luonnollisesti hyvä tilanne aina lääkärille näyttää, samoin ainakin alla kuvatuissa tilanteissa. Apteekeista saa neuvoja käsikauppalääkkeiden käytössä. Kurkkukivun yhteydessä on syytä mennä lääkäriin jos ei ole muita flunssaoireita, samanaikaisesti on lämmönnousua ja nielussa näkyy peitteet. Samoin jos kurkkukipu lisääntyy voimakkaasti ja nieluun ilmaantuu näkyvä pullotus tai jos kurkkukivun aikana ilmaantuu punertavaa ihottumaa kasvoille ja vartalolle. Jos suun aukaiseminen vaikeutuu huomattavasti tai tulee mahdottomaksi on myös lääkärin arvio tarpeen. Nuhan yhteydessä lääkärissäkäynti o

Kurkkukipu

Kurkkukivulle virustulehduksissa on tyypillistä että sairastuneella on myös muita oireita kuten yskää, käheyttä tai nuhaa. Nuhakin voi edesauttaa kurkkukivun syntymistä. Kun hengitetään suun kautta, voivat suun ja nielun limakalvot kuivua ja tätä kautta tulla kivuliaiksi. Myös katupöly, tupakka ja monet kemikaalit voivat antaa kukun ärsytystä. Streptokokin aiheuttamaa bakteeritulehdusta eli angiinaa kannattaa epäillä kurkkukivun syyksi jos muita oireita ei ole, kipu on alkanut äkillisesti ja myös kuume on noussut selvästi. Usein imusolmukkeet alaleuan seudussa ovat turvonneet ja pään käännöt voivat olla kivuliaita. Angiinan voi liittyä punerrus nielussa ja risoissa näkyvät vaaleat pilkut ja peitteet. Ulkoisesti samanlaisia peitteitä on myös virustulehduksissa ja tällä perusteella erottelu on mahdotonta. Suurentuneet nielurisat eivät ole varsinainen sairaus, Samoin niissä näkyvät ns. proput, eli kellertävä kuollut kudos joka kertyy risojen koloihin, ei vaadi hoitoa. Osassa streptok

Flunssan ennaltaehkäisy

Suomessa eniten flunssaa esiintyy syksyllä ja keväällä. Tutkimusten mukaan ei alasti seisominenkaan kosteassa ja kylmässä ilmassa kasvata flunssan riskiä, joten ilmeisesti sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyminen kesälomien jälkeen voi olla tärkeämpi tekijä kuin säätyypin muutos. Flunssa leviää eritteiden välityksellä iholta ja muilta kosketuspinnoilta tai ilmassa kulkeutuvien hiukkasten välityksellä. Useimmiten tartunnat tapahtuvat lähietäisyydeltä. Nenää koskettaessa eritettä voi joutua omiin käsiin ja kosketuksen kautta seuraavan henkilön iholle ja edelleen nenään tai silmiin. Virus voi säilyä aktiivisena muutaman tunnin jollain pinnallakin. Lelut ja muutkin lasten tavarat voivat toimia virusten eteenpäin kuljettajina. Leluja olisi näissä tilanteissa hyvä pestä niin hoitopaikoissa kuin kotonakin. Syljen ja suudelmien välityksellä rinovirukset tarttuvat huonosti. Varsinaiset influenssavirukset leviävät tehokkaasti ilman mukana. Flunssan itämisaika on yleensä 1-2 vuorokautta. F